Muotoilualan keskeinen termistö

Brief
Brief eli toimeksianto on yksi muotoiluprosessin tärkeimpiä vaiheita. Siinä määritellään odotukset, tavoitteet ja resurssit muotoilutyölle - ja siis useimmiten ostettavalle muotoilupalvelulle. Hyvä toimeksianto eli ”briiffaus” auttaa muotoilijoita keskittymään oleelliseen ja tuottaa heille muotoilutyössä tarvittavaa taustatietoa ja tukea. Toimeksiannossa on tärkeää antaa kaikki mahdollinen muotoiluun vaikuttava tieto ja kontaktit, joita yrityksellä on tarjota muotoilutyön edistämiseen. Toimeksiannossa myös luodaan ehdot ja säännöt yhteistyölle, mm. muotoilutyön hintatasolle ja luottamuksellisuudelle.

Brändi
Pysähdy hetkeksi miettimään seuraavia sanoja: Iittala, Nokia tai Marimekko. Jokainen näistä tuo mieleen useita kuvia ja tunteita. Näillä yrityksillä on vahva brändi, joka sitoo yhteen tuotemerkkien nimissä markkinoitavat tuotteet, yrityksen toimintakulttuurin, markkinoinnin luomat ja vahvistamat mielikuvat sekä konkreettiset asiat, joita yrityksestä tiedämme (liikevaihto, sijainti, pörssikurssin arvo, suomalaisuus jne.). Brändi on siis jatkuvasti yhtiön toiminnan ja tuotteiden ympärillä syntyvä ilmiö, joka muuttuu ja vaikuttaa käsitykseemme yrityksestä. Koska brändit eivät ainoastaan perustu faktoihin vaan myös mielikuviin, niiden hallinta ja kehittäminen on kiinnostavaa ja haasteellista. Onnistunut brändi voi luoda huomattavaa lisäarvoa yritykselle ja sen tuotteille, ennen kaikkea positiivisen tunnettuuden muodossa.

Design management
Design management tarkoittaa sitä, että yrityksessä on ohjelma, jonka mukaisesti muotoiluosaamista hyödynnetään kokonaisvaltaisesti, eikä vain tapauskohtaisesti. Laaja design management voi yhdistää esim. arkkitehtuurin (kiinteistöt, toimistotilat, sisustaminen) teollisen muotoilun (tuotesuunnittelu) ja graafisen suunnittelun ( visuaalinen identiteetti) palvelemaan yhtiön brändin ja tunnettuuden kehittämistä.

Digitaalinen media
Digitaalisella medialla tarkoitetaan uuden digitaalisen teknologian hyöntämää mediaa ja mediavälineitä. Sellaisia ovat esimerkiksi CD, digitaalinen kamera, videointi, filmaus, televisio, äänitys tai muu tiedostotallennus digitaalisesti. Digitaalinen teknologiavallankumous on muuttanut tiedonkäsittelyn kapasiteettia ja siten vaikuttanut merkittävästi suunnittelun nopeuteen ja uusien tuotteiden jakelukanavien määrään, monistamiseen ja palveluiden räätälöimiseen.

Ergonomia
Ergonomisessa suunnittelussa luodaan ihmisen toimintaan, ajatteluun ja mitoitukseen sopivia tuotteita, tiloja tai palveluja. Ergonomia ei ole pelkästään tuotteen fyysiseen muotoon kantaa ottava asia, vaan esimerkiksi väri- ja äänimaailma voidaan myös sisällyttää ergonomiseen suunnitteluun.

Fontti
Fontti eli suomeksi kirjasinleikkaus. Fontteja on useita erilaisia, eli voimme valita erityylisiä ja erinäköisiä kirjaimia asiamme ilmaisuun. Groteski-fontti tarkoittaa kirjasinta, joka on päätteetön kun taas antikva-fontissa on nähtävissä päätteet, jotka viittaavat ensimmäisiin kirjaimiin. Ne kaiverrettiin aikoinaan taltalla tai piirtimellä kirjoitusalustaan (kiveen tai metalliin) ja työkalu jätti kirjaimiin ”päätteet”. Nimi juontuu tästä.

Freelance-suunnittelija
Freelance-suunnittelija tarjoaa palvelujaan useille eri toimeksiantajille ja työllistää siten itsensä. Vaihtoehtoisesti muotoilija voi olla muotoiluyrittäjä (ja työllistää itsensä lisäksi muita) tai ns. inhouse designer (eli suomeksi talon muotoilija), joka työskentelee tuotteita valmistavassa yrityksessä suunnittelijana (esim. Nokian tuotesuunnittelija).

Graafinen suunnittelu
Graafinen suunnittelu on yksi muotoilun osa-alue, samoin kuin sisustussuunnittelu tai teollinen muotoilu. Graafinen suunnittelu muotoilee viestejä, tietoa ja tunteita; useimmiten painopintana julkaisuissa. Sähköinen media on monipuolistanut graafisen suunnittelun työmarkkinat; useat graafikot työskentelevät sähköisten käyttöliittymien, animaatioiden, kuvankäsittelyn ja demojen parissa. Graafinen suunnittelu kattaa laajan työmaan: kirjasinsuunnittelua, kuvituksia, värien suunnittelua, julkaisujen ulkoasuja, yritysidentiteettejä, tunnuksia tai mainonnan visuaalista suunnittelua. Myös graafisen suunnittelun parissa työskentelevät ovat useimmiten koulutuksen ja työkokemuksensa myötä erikoistuneet joihinkin graafisen suunnittelun osa-alueisiin.

Imago
Imago eli mielikuva. Yritykset luovat mielikuvia ja näihin mielikuviin voidaan vaikuttaa mm. markkinointiviestinnällä. Mielikuvat ovat tärkeä ulottuvuus yritykseen liittyvän arvostuksen ja mielipiteiden hallinnassa.

Inhouse-suunnittelija
Kts. freelance-suunnittelija.

Innovaatio
Mitä innovaatiolla tarkoitetaan muotoilussa? Yleensä se on uudenlainen ja ennennäkemätön ratkaisu jossain tuotteessa. Muotoilun traditio on täynnä erilaisia keksintöjä - esimerkiksi modernin tuolin konstruktio on alituinen mietinnän ja suunnittelun kohde, johon yhä uudestaan innovoidaan muotoilullisia ratkaisuja. Muotoiluinnovaatio on usein näkyvä ja tuntuva eli se ilmenee tuotteen muodossa, väreissä ja käyttökokemuksessa. Hyvä esimerkki muotoiluinnovaatiosta on Artekin L-jalka, jossa massiivipuinen koivu on toisesta päästä viilutettu ja siten taivutettavissa. L-jalassa yhdistyy taivutteen joustavuus ja massiivipuun lujuus. Keksintö on tarjonnut mahdollisuuksia useiden pöytä- ja tuolimallistojen luomiselle ja yksinoikeuden Artekille soveltaa Alvar Aallon ja Otto Korhosen yhteistä neronleimausta.

Konsepti
Konsepti muotoilussa tarkoittaa laajasti pohdittua ja perusteltua ideaa. Konseptityöskentely muotoilussa on suhteellisen uusi ja arvostettu muotoilutyön vaihe, jossa ei ensisijaisesti etsitä viimeisteltyä tuotemuotoa vaan mahdollisia ratkaisuja sekä ehdotuksia, joita kehittämällä voidaan löytää aineksia uusien tuotteiden muotoiluun. Tyypillistä konseptoinnille on ryhmätyöskentely ja poikkitieteellisyys, jotta mahdollisimman monenlaiset näkökulmat ja ideat saataisiin esiin, yhdisteltyä, arvioitua ja mahdolliseen jatkokehittelyyn.

Käsityömuotoilu
Käsityömuotoilua on esimerkiksi ammattipuusepän omaan suunnitteluun perustuvat kalusteet tai keraamikon itsensä muotoilemat astiat. Teollisuus etäännyttää usein suunnittelijat tuotteiden valmistuksesta. Käsityömuotoilijat ovat edelleen materiaalien ja tekniikoiden osaajia, jotka vievät eteenpäin käsintekemisen traditiota. Käsityömuotoilun estetiikka ja materiaalit saattavat olla innovaation lähde tuotesuunnittelijoille.

Käytettävyys
Käytettävyys on asia, jota osataan jo vaatia teknologiaankin perustuvilta tuotteilta. Parhaimmillaan käytettävyys voi monimutkaisiakin operaatiota tekevissä laitteissa olla niin hyvin suunniteltua, ettei niiden käyttämistä tarvitse erikseen ohjekirjoista opetella. Muotoilulla on ratkaiseva merkitys siinä, miten eri tuotteita ja laitteita ymmärretään - tai ei käsitetä. Helposti lähestyttävät ja miellyttävän käyttäjäkokemuksen tarjoavat tuotteet ovat menestyjiä - ne tekevät käyttäjät onnellisiksi.

Käyttäjälähtöisyys
Käyttäjälähtöisyys on metodi, jolla varmistetaan uusien tuotteiden ja palvelujen toimivuus ja ymmärrettävyys asiakkaiden, todellisten käyttäjien kannalta. Protyyppejä esimerkiksi testataan oikeassa käyttöyhteydessä ja tuotetta parannetaan saadun palautteen perusteella. Käyttäjälähtöisessä muotoilussa tärkeimpänä tavoitteena pidetään onnistuneen käyttökokemuksen luomista.

Mallisuoja
Mallisuojan avulla tuotteen ulkomuodon voi rekisteröidä ja suojata siten, etteivät muut valmistajat saa ilman lupaa tuottaa täsmälleen samannäköisiä kilpailevia tuotteita. Mallisuojauksen lainsäädäntö on muuttunut EU:n myötä ja uusimmat tiedot tuotteiden mallisuojaamisesta löydät Patentti- ja rekisterihallituksen www-sivuilta.

Muotoilija
Muotoilija on suunnittelun ammattilainen, jolla on muotoilualan koulutus ja/tai suunnitteluun pätevöittävä työkokemus. Muotoilu ei ole taidetta eikä harrastus vaan luovuutta ja yhteistyökykyä edellyttävä kiinnostava ammatti.

Muotoilu
Kts. 'Mitä muotoilu on?'

Muotoilujohtaminen
Muotoilujohtaminen engl. design leadership. Muotoiluun liittyvien toimien, tavoitteiden ja tiimien johtamista. Muotoilujohtaja vastaa yhtiön muotoilullisista tavoitteista ja visiosta. Muotoilujohtajuus on myös tulosvastuullista; onnistunut muotoilu tuottaa lisäarvoa yrityksen palveluille ja tuotteille ja edistää siten yrityksen kasvua ja tuloksellisuutta. Vrt. Design management.

Muotoiluprosessi
Muotoiluprosessilla tarkoitetaan sitä työtä, jonka muotoilija tai muotoilutoimisto tekee toimeksiannosta valmiin tuotteen lanseeraukseen asti. Usein muotoilijat osallistuvat myös toimeksiannon määrittelyyn ja täsmentämiseen. Kts. tarkempi muotoiluprosessin kuvaus kohdasta ' Mitä muotoilu on?'.

Muotoilutoimisto
¨Design¨ ja sen suomenkielinen vastine ¨muotoilu¨- sana ovat yleistyneet ja niitä käytetään ehkä liiankin huolettomasti tarkoittamaan kaikenlaista suunnittelua. Perinteisessä mielessä muotoilutoimisto sanalla on tarkoitettu teollisuudelle suunnittelevan henkilön (esimerkiksi Harri Koskisen muotoilutoimisto) studiota, jossa tehdään tuotesuunnitteluun läheisesti liittyvää muotoilutyötä. Mainostoimistot keskittyvät markkinointiin ja työllistävät muotoilijoista ensisijaisesti graafisia suunnittelijoita. Teollisen muotoilun toimistojen palvelut keskittyvät muotoiluintensiiviseen tuotesuunnitteluun ja ne tarjoavat palveluja tuoteideoinnista aina viimeisteltyjen prototyyppien tuottamiseen ja myyvät tuotemuotoilua teollisuudelle. Muotoilutoimistoja valittaessa on tärkeää kiinnittää huomio toimiston resursseihin ja muotoiluosaamiseen. Tavoitteena on valita yhteistyökumppani, joka täydentää toimeksiantajan omaa tuotesuunnittelutiimiä mielekkäällä tavalla ja pystyy ratkaisemaan toimeksiannon keskeisiä haasteita.

Muotoiluyritys
Muotoiluyrityksellä voidaan tarkoittaa kahdentyyppistä yritystä: 1. sellaista, jonka toiminnassa, palveluissa ja tuotteissa muotoilu ilmenee vahvalla tavalla. Tämäntyyppisissä yrityksissä muotoilu mielletään strategiseksi ja operatiiviseksi voimavaraksi ja muotoilua toteutetaan johdonmukaisella tavalla. Silloin muotoilusta on tullut osa yrityskulttuuria ja sen avulla on voitu erottautua markkinoilla. Tunnettuja suomalaisia muotoiluyrityksiä ovat esimerkiksi Artek, Suunto, Iittala ja Fiskars. Muotoilumaineella voidaan saavuttaa hyvin merkittävää näkyvyyttä ja tunnettuutta, joka tuottaa yrityksen nimelle ja tuotteille lisäarvoa. Hyvä esimerkki kansainvälisestä muotoilubrandistä on Alessi. 2. yrityksiä jotka ovat muotoilun asiantuntijoita ja tarjoavat siihen liittyviä palveluja. Näitä ovat esimerkiksi muotoilutoimistot ja sisustusarkkitehtien ja graafisten suunnittelijoiden yritykset. Yhä useammin myös mainostoimistot ovat perustaneet muotoiluosastoja, joissa muotoilua hyödynnetään brändinrakentamiseen.

Pikamallinnus
Pikamallinnus tarkoittaa uusia nopean mallinrakennuksen metodeja. Markkinoilla on useita laitteita, joiden avulla pystytään nopeasti ja tarkasti muuttamaan tietokoneella mallinnetut kappaleet oikeiksi (esim. muovisiksi) esineiksi, joiden avulla muotoilutyötä voidaan edelleen arvioida.

Prototyyppi
Prototyyppi eli toimiva malli. Prototyypin avulla esimerkiksi muotoiluratkaisuja voidaan testata oikeissa olosuhteissa ja saada palautetta tuotteen parantamiseksi.

Rinnakkaissuunnittelu
Monialainen, yhtäaikainen, eri toimijoiden (esim. myynti & markkinointi, tekninen suunnittelu, tuotanto, muotoilu jne.) yhteistyö tuotekehitysprojektissa. Vähentää kalliiden muutosten tarvetta tuotekehityksen loppupäässä. Huomioi eri toimijoiden tarpeet/vaatimukset ja rajoitukset jo ensimmäisestä suunnitteluratkaisusta lähtien ja huomioi liiketoiminnan kokonaisuuden. Tiivistää ja monipuolistaa tiedon kulkua.

Sisustussuunnittelu
Sisustussuunnittelu on laaja muotoilun ja tilan suunnittelun alue, joka edellyttää erinomaista ulottuvuuksien, valon, värien, materiaalien, rakenteiden, tunnelmien ja kokonaisuuksien hahmottamista. Sisustussuunnittelijat työskentelevät usein yhteistyössä arkkitehtien kanssa ja vastaavat rakennuksien sisätilojen sisustamisesta. Sisustaminen saattaa kuitenkin johtaa käsitteenä harhaan: kyseessä ei ole vain kalusteiden ja pintamateriaalien valintoja vaan muotoilun, arkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun hyödyntämistä toimivien ja laadukkaiden sisätilojen toteuttamiseksi. Sisustussuunnittelusta vastaava ammattilainen johtaa hanketta ja projektia, jonka lopputuloksena syntyy tarkoituksenmukainen sisätila. Myös messusuunnittelu, kaluste- ja valaisinmuotoilu ja sisustusmateriaalien suunnittelu työllistävät sisustamisen ammattilaisia.

Taideteollinen muotoilu
Taideteollinen muotoilu ja taideteollisuus ovat kiinnostavia käsitteitä, joissa on hieman nostalginen ja traditionaalinen sävy. Hyvä esimerkki suomalaisesta taideteollisesta yrityksestä on Arabia, jolla on yli 125 vuoden historia ja jonka toiminnassa taiteellisuus ja teollisuus yhdistyvät. Arabian taideosasto on ollut talon omien taiteilijoiden studiokerros, jossa he ovat voineet hyödyntää luovassa työssään tehtaan resursseja. Useat muotoilutuotteet ovat syntyneet taiteellisen etsinnän ja kokeilujen kautta - samalla on myös kertynyt merkittävä uniikkiteosten ja luovan osaamisen virta, joka on tuottanut Arabian tehtaalla palkintoja taidekeramiikasta ja muotoilusta. Taideteollisuudessa siis yksilöllinen luovuus ja teollinen tuotanto ovat yhdistyneet. Taideteolliselle muotoilulle on ollut tyypillistä, että luovan yksilön rooli on korostunut, usein siitä huolimattakin että taiteilijat ja suunnittelijat itse eivät ole sitä halunneet. Markkinoinnin kannalta on kuitenkin ollut edullista, että yksilöllisyyden leima saadaan teollisiin tuotteisiin ja taiteilijan nimeä on sen vuoksi korostettu. Parhaimmillaan taiteilijan signeeraus tuotteessa on ollut lupaus esteettisestä laadusta.

Teollinen muotoilu
Teollinen muotoilu tarkoittaa tuotesuunnittelun yhteydessä tapahtuvaa muotoilua - tuotteiden rakenteen, käyttöliittymän, muotojen, mittasuhteiden, värien ja toiminnallisuuden suunnittelua. Teollisen muotoilun koulutus pätevoittää suunnittelemaan intensiivisessä tuotesuunnittelussa muotoilun ammattilaisena, muiden spesialistien kanssa. Teollisen muotoilijan tärkein ammattillinen taito on muotoilumetodien hallinta, jonka avulla hän pystyy soveltamaan innovatiivista ajattelua mitä erilaisimpien tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Usein teollinen muotoilija myös korostaa suunnittelussa loppukäyttäjän näkökulmaa ja tuo siten tuotesuunnitteluun ratkaisuja, joiden avulla tuotteiden käytettävyys ja toimivuus paranevat. Onnistuneen teollisen muotoilun tavoitteena on hyvä käyttäjäkokemus, joka edistää tuotteen kaupallista menestystä.

Typografia
Typografia eli kirjaimien suunnittelu. Typografian kanssa työskentelevä suunnittelija voi muotoilla uusia kirjasinleikkauksia (eli fontteja) tai pohtia esimerkiksi jonkin painotuotteen kirjasinvalintoja.

Visuaalinen identiteetti
Visuaalinen identiteetti määrittelee miten yrityksen nimi, tunnukset, tekstit (typografiat), värit, esitteet, verkkopalvelu jne. toteutetaan. Visuaalisen identiteetin ohjeena on yleensä Graafinen ohjeisto tai yritysidentiteetin käsikirja (manuaali), jossa yrityksen visuaalisen identiteetin perusratkaisut ja graafiset sovellukset on dokumentoitu ja ohjeistettu.

Ympäristösuunnittelu
Ympäristösuunnittelu on nopeasti kasvava ala, joka yhdistää arkkitehtejä, kaupunkisuunnittelijoita ja muotoilijoita. Kasvavat viihtyvyyden ja toimivuuden tarpeet erityisesti kaupungeissa tai teollisuuskeskuksissa luovat voimakkaasti kehittyvän markkinan ympäristösuunnittelulle. Myös ekoloogisuuden ja ympäristödirektiivien tarkentumien edellyttävät yrityksiltä, kunnilta ja kaupungeilta aikaisempaa suunnitelmallisempaa ympäristön hallintaa. Konkreettisesti tämä ilmenee esimerkiksi julkisen liikenteen suunnittelussa (välineet, reitit, pysäkit, maksuliikenne ja palvelu) tai katukuvassa kalusteiden, viheralueiden, pihojen, kauppakeskusten ympäristöjen, teiden maisemoinnin tai asuinalueiden viihtyvyyden lisäämisessä.

Yrityksen tarina
Yrityksen tarina on kertomus, joka tiivistää yhtiön kehittymisen, tavoitteet ja olemassaolon narratiiviseen muotoon. Kerronnallinen ote yrityksen kuvauksessa auttaa erottautumaan ja nostamaan esiin vain tälle yritykselle tyypillisiä asioita ja arvoja. Yrityksen tarina on hyvä miettiä myös visuaaliseksi kerronnaksi, joka tarjoaa näkijälleen paljon tulkintoja ja ideoita siitä, minkälainen yritys on. Yrityksen tarina välittää siis kertomuksen yrityksen identiteetistä ja luo samalla uutta mielikuvaa siitä.

Yrityskuva
Jos yritys mahtuisi yhteen kuvaan, millainen se olisi? Mielikuva yrityksestä syntyy tuhansien kuvien, kohtaamisten ja kokemusten kautta. Se em. yksi kuva on siis vain ihmisten mielessä. Keskeinen elementti, jonka avulla erityistä tarinaa yrityksestä iskostetaan yleiseen tietoisuuteen, on toisto. Graafinen ilme ja sen yksittäiset elementit (värit, tunnukset, typografia, esitteiden ja verkkopalvelun visuaalinen ilme) ovat tärkeä toiston ja näkyvyyden alue. Jos yrityskuva on hajanainen ja ilmenee eri yhteyksissä erilaisena (ilman perusteltua syytä, joka voisi olla esimerkiksi kultuurierot markkina-alueilla), se menettää tehoaan. Aina kun yrityksen nimi voi näkyä ja kuulua; kaikki kohtaamiset joissa yritys, sen henkilöstöä, palvelua tai tuotteita on läsnä, ovat tilaisuuksia luoda ja vahvistaa positiivista tunnettuutta. Yrityskuvaa käytetään myös terminä, joka keskittyy yrityksen graafiseen ilmeeseen. Silloin yrityskuva dokumentoidaan graafiseen ohjeistoon, johon on tallennettu ja päivitetty kaikki graafisessa viestinnässä tarvittavat elementit ja tiedot.